Vaahteranmäen Eemeli, nimensä mukainen katti

|
Täällä jälleen aamutiimi, tänään Arska-sihteeri apunaan. Joskin sihteeri nukahti jo ennenkuin saatiin edes kuvat ladattua koneelle... viereinen kuva kainuulaisesta pitkänokasta Cuddlimus Maximus -oireisen kissan kanssa on vanha, mutta samaan tyyliin näitä blogipäivityksiä kirjoitetaan ;) Eilinen meni näin:

Tänään valokeilaan pääsee nuorin karvahousu, tai oikeastaan hyvin karvaton sellainen. Ressukalla ei tavallisten Rexien tapaan ole juurikaan nimittäin tuota villaa. Paitsi hienot mitchbuchanan-rintakarvat (varoitus: harkitsethan kaksi kertaa ennen linkin klikkaamista - voi jäädä traumoja) ja takajalkakiharat.

Eemeli on nyt parivuotias nuo kolli. Vauvelina se oli söötti kuin sika pienenä, korvat isommat kuin koko kissa muuten. Vauvakissan leikeistä on täällä söpö video :)

Eemelin normiaamu on tällainen, tänäänkin... "Siis voi miten IHANAA että ootte heränneet!! Oon odottanut näkeväni teidät jo AINAKIN 8 tuntia enkä kestä enää tai halkean muuten vuoron perään ikävästä ja onnesta!!"

Tähän voi kuvitella esim. Disneyn piirretyistä sen kaikista sekopäisimmän hahmon ja laittaa sen potenssiin kymmenen. Sitten aletaan olla Meemelin touhuiluiden tasolla. Hehän ovatkin kuin kaksi marjaa:


Tämä eläin on ehkä kömpelöin kissa johon olen ikinä törmännyt. Ja nälkäisin myös. Tullut selvästi omistajaansa. Kuten kuvista näkyy.


Eemeli on siitä erityislaatuinen kissa, että hän rakastaa salaattia kovasti. Aina kun me tullaan kaupasta, on Meemi ekana kauppakassilla repimässä tammenlehtisalaatin lehtiä suuhunsa. Tästäkin on Joni joskus huvituksissaan kuvannut videon. Otus tykkää varastella myös omistajien huomaamatta mm. pinaattia... rosvo on jäänyt kiinni rysän päältä täällä.


Kaikesta omituisuudestaan huolimatta osaa hän olla myös se mamman sydämensulattaja. 10-vuotiaalla Kaisalla oli unelma pienestä punaisesta rex-pojasta, jonka ostaisin itselleni kun olen aikuinen ja minulla on vähän enemmän rahaa kuin taskussa kymppi karkkipäivänä. Toivoin sellaista kattia, joka hellyydenkipeyspuuskassaan hyppisi puskemaan kättä, pesisi olkapäällä kaverina hampaita, pötköttäisi massun päällä kun luen, seuraisi ruuanlaittoa silmä kovana tiskipöydällä ja nukkuisi kainalossa kylmenevinä syysiltoina. Kaikessa ärsyttävyydessään Eemeli on kyllä juuri kaikkea tuota ja vielä paljon enemmän. Lisäyksenä nimenomaan ne ärsyttävät ominaisuudet, mm. kello 5 alkava rakkaudenjulistus (korvia ja nenää pusuttelemalla), sohvan pissaaminen käyttökelvottomaksi ja sen jälkeen uuden, 1500 euroa maksaneen sohvan muodonmuutoksen teko raapimispuuksi parissa viikossa, sekä taipumus ruokien varasteluun suoraan ihmisten lautasilta (jos kisaisin vielä ja olisin dieetillä, tämä voisi olla jokseenkin hermoja raastava ominaisuus)...


Kun keväällä 2008 näin pienestä punaisesta rexistä unta , laitoin samana aamuna tekstiviestin Arskan kasvattajalle että varaan poitsun seuraavasta pentueesta, jos niitä sattuu syntymään.

Vastauksena oli: "Et muuten ikinä arvaa. Viime yönä meille syntyi tämän kevään pentue, jossa mukana yksi punainen poika. Onkohan se sinulle tarkoitettu?"


0 comments: