Olen välillä aloittanut kirjoittamisen ja sitten teksti on jäänyt kesken. En oikein ole tiennyt, mistä aloittaisin. Siitä on niin kauan, kun olen kirjoittanut - itselle tekisi hyvää purkaa, mitä kaikkea todella on tapahtunut viimeisen 1,5 vuoden aikana. Ehkä vaan puran kaikkea ajatuksenvirtana enkä edes yritä kirjoittaa tätä blogia kellekään muulle kuin itselleni. Ajatelkoot siitä jokainen ruudun takana sitten ihan mitä tahansa.
Joka tapauksessa tuntuu siltä, että koko elämäni on heittänyt kuperkeikkaa yrittäjyyden myötä (taas kerran) eikä vauhti näytä hiljentyvän. On kirjaprojektia, uusien työntekijöiden perehdyttämistä, firman kasvua, reissua ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yritykseni Inspiraattori Oy:n palvelut siirtyvät uudelle Optimal Performance Oy:lle, jonka omistan mieheni kanssa. Ja suunta näyttää kysynnän perusteella olevan vaan ylös, ylös, ylöspäin. Siitä olen tosi kiitollinen!
Tutkin tuossa illalla kalenteriani. Elokuun loppu ja syyskuu näyttävät hurjalta. Ensi viikolla lähden Jonin kanssa Ruotsiin tapaamaan Poliquinia bisneksen merkeissä ja samalla osallistun Poliquinin Body Composition Semi-Private Internship -kurssille. Tuosta viikosta tulee varmasti mielenkiintoinen, meitä oppilaita on siellä nimittäin vain jotain 8-10 välillä. Tämä kurssi tulee ensisijaisesti MINULLE. Vaikka tokihan tällainen privaattikurssi antaa huikean hyvin avaimia myös asiakkaiden kanssa työskentelyyn.
Yrittäjyyden alkuaika on rapauttanut oman kuntoni siihen pisteeseen että muisto siitä, miltä tuntuu olla urheilija, tuntuu tosi kaukaiselta. Kärsin asiasta joka päivä koska en tunne olevani hyvä esimerkki asiakkailleni. Tiedän että näin ei ehkä pitäisi olla, koska kroppa nähtävästi vastaa treeniin edelleen hyvin nopeasti ja kuntokin nousee kun vaan alkaa tekemään jotain... mutta on silti jotenkin masentavaa verrata tätä nykykuntoa esimerkiksi siihen, missä pisteessä olin sinä päivänä kun perustin yritykseni viime keväänä. Siinä missä asiakkaat ovat edistyneet, olen minä mennyt vain takapakkia ja stressannut itseni välillä millimetrin päähän burnoutista!
Onneksi RautaTeemu lupautui auttamaan minua ja olen nyt treenannut Teemun tekemällä ohjelmalla viikon ajan. Kun oma lusikka on kymmenien asiakkaiden sopassa yhtä aikaa, ei voimavarat tahdo riittää omien treenien suunnitteluun ja jaksotuksen miettimiseen. No, jospa se homma tästä taas lähtisi etenemään.
Laskin muuten tuossa että olen reilun vuoden aikana mitannut yli 300 henkeä ja useita heistä kymmeniä kertoja. Mutta vielä on matkaa siihen, että olisi 4000 pihtimittausta tehty ja voisi sanoa olevansa erittäin tarkka mittaaja :) Olen tavannut ihan valtavasti ihmisiä ja kohdannut heitä hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Heidän kauttaan oma ymmärtämykseni elämästä on rikastunut valtavasti. Jokaisella on oma tarinansa ja se, että pystyy olemaan hetkessä ja aidosti kuulemaan mitä heillä on sanottavanaan, on omalla tavallaan kuluttavaa ja raskasta, mutta myös todella inspiroivaa ja mielenkiintoista.
Syyskuussa reissut sitten vaan jatkuu. Kun palaamme 2.9. takaisin kotiin Ruotsista, niin lauantaina 4.9. on jo lähtö taas Helsinkiin. Siellä olen 4.-11.9. ensin tapaamassa asiakkaita ja viikon loppuhuipennuksena puhumassa Evita-lehden hyvinvointipäivässä. Sen jälkeen käyn kääntymässä kotona ja lento New Yorkiin lähtee 16.9. Nykissä seikkailemme tulevan työntekijän Tytin kanssa ja käymme myös yhdessä Biosignature 1 -kurssin, Tytti ensikertaa ja minä toista, uusien samalla BS-lisenssini. Se täytyy tehdä vuosittain, koska Biosignaturen aihepiireistä tulee niin valtavalla tahdilla uutta tietoa, ettei yhden kurssin käyminen käytännössä anna kuin alkupotkun haitariin, että hommaa voi lähteä tekemään. Jatkuva jatkokoulutus ja -opiskelu on avain onnistumiseen tässä jutussa.
New Yorkista matkamme jatkuu jälleen Rhode Islandille, joka on neljän tunnin bussimatkan päässä Nykistä. Siellä käymme yhdessä Biosignature Continued Education -kurssin. Tällä kertaa tämän kurssin aiheet liikkuvat kiinalaisen lääketieteen, hormonitasapainon & yrttien hyödyntämisen ja lihastestauksen välillä. Ainakin viimeksi tuo kakkoskurssi oli sellaista tykitystä tietomäärän suhteen, että ehkä 1/10 jäi mieleen. Viime kerralta tärkeimpinä asioina jäivät detoxien tekeminen, vatsan ja suoliston huolto ja kortisolin tasapainotus (josta tuleva työntekijämme Emma muuten kirjoitti juuri mainion blogipostauksen).
Ja sitten kun olen taas kotona, alkaa Biosignature-aiheisen kirjan työstäminen tosissaan. Kirjadiili Tammen kustantamon kanssa on tehty pari viikkoa sitten ja kirjan on tarkoitus tulla ulos ensi keväänä. Tämä on minun iso unelmani...
Viime marraskuussa Charles kysyi minulta Rhode Islandilla, mitä haluaisin tehdä jos Bill Gates lähettäisi minulle shekin jonka turvin voisin elää loppuelämäni. Ensin sanoin etten tiedä. Ja sitten suusta tuli ulos samaan syssyyn, että kirjoittaisin ravinnosta ja Biosignature-aiheista ihmisille, toivoisin voivani inspiroida muita elämäntapamuutokseen tekstieni kautta. Joten tässä elämä näköjään vaan kulkee sinne suuntaan. Jännä juttu senkin vuoksi, että vuonna 2006 syksyllä kirjoittelin maileja entisen (tällöin vielä tulevan) pomoni kanssa. Hän rohkaisi minua unelmoimaan ja asettamaan tavoitteita viiden vuoden aikajänteelle. Muistan kuinka kirjoitin, "viiden vuoden sisällä kirjoitan terveydestä, ravinnosta ja fitness-aiheista lehtiin tai ehkä vielä kirjankin". Isäni julkaisi tänä kesänä kolmannen kirjansa. Esikuva on lähellä :)
Juuri nyt olen niin superhelpottunut, että saan syksyllä Annen, Emman ja Tytin avukseni tekemään Biosignaturea. Pääsen suuntaamaan omaa työtäni enemmän tuonne sydämen poltteen suuntaan ja avustamaan taas näitä mainioita likkoja kasvussa omalla tiellään. Toivon heistä jokaisen kehittyvän siinä minua paremmaksi ja löytävän oman polkunsa ja erikoisosaamisensa eri hormonien tasapainotuksessa ja erityyppisten asiakkaiden auttamisessa. Ihanaa, kun pääsen "kanaemoilemaan" ja opettamaan heille kaiken minkä itse olen käynyt läpi. Heidän ei enää tarvitse tehdä samoja mokia mitä minä olen tehnyt, eikä tarvitse yksin tuskailla kun ei ole ketään kenen kanssa jakaa näitä asioita. Tässä tiimissä on hurjasti voimaa, se on nähty jo muutamina kertoina kun ollaan hengattu päivä yhdessä!
Yksityisyrittäjän risti - erityisesti alalla jolla saman työn tekijöitä ei tässä maassa ole ollut yhtäkään - voi olla tosi raskas. Olen sen kokenut karvaasti väsyttämällä itseni jo useampaan kertaan tämän lyhyen yrittäjätaipaleen aikana. Ja samalla nähnyt, mitä tapahtuu kun hormonitasapaino heittää tosissaan häränpyllyä! Napaläskin määrä kasvaa eksponentiaalisesti :D
2 comments:
Loistavaa tekstiä Kaisa. Oli mukava lueskella kuulumisia. Tiimi näyttää hyvältä niin kuin kuuluukin. :)
Teksti toi hymyn huulille :) kivaa että blogitus taas maistuu Sullekkin ;)!
Post a Comment